Pasianssin yksi vaikeimmista variaatioista on monille kenties vähemmän tuttu vapaakenttä. Tässä tiivissä artikkelissa katsotaan lyhyesti mikä erottaa tämän korttipelin tavallisesta klondike-pasianssista ja miksi vapaakenttä (eng. FreeCell) on pelaamisen arvoinen.
Tavallisessa klondike-pasianssissa pelaamiseen kuuluu hipaus tuuria, sillä ikinä ei tiedä mitä kortteja niin pakasta kuin korttipinoista kääntyy. Ehkä yksi isoimmista syistä pelata vapaakenttä on se, että sen läpäisemiseen vaikuttaa suurimmilta osin oma ongelmanratkaisu kyky sekä havainnointitaidot.
Erityisesti nämä kaksi vapaakentän ominaisuutta erottavat sen tavan pasianssista:
- Lähes jokainen vapaakenttä-peli on mahdollista selvittää ja päästä läpi.
- Kaikki kortit ovat käännettynä kokonaan näkyville heti pelin alusta asti.
Kaikki kortit ovat siis heti pelin alusta asti jaettu auki, eli pelaaja näkee missä järjestyksessä kortit ovat. Kortit jaetaan kahdeksaan pinoon ja pinojen reunalle jätetään neljä vapaata kenttää, johon pelin edetessä kortteja voi siirrellä.
Korttipakan voi kuitenkin kotisohvalla heittää nurkkaan, sillä esimerkiksi Pasianssi.comin sivuilta löytyvä vapaakenttä järjestelee korttipakan ja vapaat kentät valmiiksi ja voit keskittyä ratkomaan haastavaa pasianssia. Sivuilla löytyy myös rutkasti tietoa, ohjeita ja historiaa pelistä kiinnostuneille!